Saksanpaimenkoira

SAKSANPAIMENKOIRA 
KÄYTTÖTARKOITUS: Monipuolinen käyttö- paimen- ja palveluskoira.
FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 1 lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimenkoirat)
Alaryhmä 1 lammaskoirat
Käyttökoetulos vaaditaan
LYHYT HISTORIALLINEN KATSAUS: Verein für Deutsche Schäferhunde
(SV), joka on Verband für das Deutsche Hundewesenin (VDH:n) jäsen, on rodun
perustajayhdistyksenä vastuullinen saksanpaimenkoiran rotumääritelmästä.
Rotumääritelmä laadittiin yhdistyksen ensimmäisessä jäsenkokouksessa Frankfurt
am Mainissa 20. syyskuuta 1899 A. Meyerin ja von Stephenitzin ehdotuksen mukaisesti. Sitä täydennettiin 6. jäsenkokouksessa 28.7.1901, 23. jäsenkokouksessa
Kölnissä 17.9.1909, johtokunnan ja valtuuston kokouksessa Wiesbadenissa
5.9.1930 ja jalostustoimikunnan ja johtokunnan kokouksessa 25.3.1961. Edelleen
sitä käsiteltiin Saksanpaimenkoirayhdistysten Maailman Unionissa (WUSV), ja se
hyväksyttiin WUSV:n kokouksessa 30.8.1976, edelleen sitä käsiteltiin ja se hyväksyttiin johtokunnan ja valtuuston kokouksessa 23.-24.3.1991. Seuraavan kerran
rotumääritelmää muutettiin 25.5.1997, 31.5-1.6.2008 ja 6.-7.6.2009.
Saksanpaimenkoirien suunnitelmallinen jalostus aloitettiin yhdistyksen perustamisen jälkeen vuonna 1899. Rotu on jalostettu tuonaikaisista keski- ja eteläsaksalaisista paimenkoirakoiratyypeistä päämääränä luoda palveluskoira, jolla on edellytykset vaativiin suorituksiin. Tämän päämäärän saavuttamiseksi laadittiin rotumääritelmä, joka määrittää saksanpaimenkoiran ruumiinrakenteen, olemuksen ja luonteenominaisuudet.
YLEISVAIKUTELMA: Saksanpaimenkoira on keskikokoinen, hieman pitkänomainen, voimakas ja lihaksikas. Sen luusto on kuiva ja rakenne kiinteä.
TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Urosten säkäkorkeus on 60-65 cm ja narttujen
55-60 cm. Rungon pituus on n. 10-17% säkäkorkeutta suurempi.
LUONNE / KÄYTTÄYTYMINEN: Saksanpaimenkoiran tulee olla luonteeltaan
tasapainoinen, vahvahermoinen, itsevarma, hyvin avoin, säyseä (paitsi ärsytettynä),
tarkkaavainen ja ohjattavissa oleva. Sillä täytyy olla luontaiset vietit, hyvä stressinsietokyky sekä itsevarmuutta, mitä seura-, vahti-, suojelu-, palvelus- ja paimenkoiralta edellytetään.
PÄÄ
Pää on kiilamainen ja sen tulee olla suhteessa rungon kokoon (pituus n. 40% säkäkorkeudesta), eikä se saa olla liian karkea tai liian pitkänomainen. Pään tulee olla
yleisvaikutelmaltaan kuiva ja korvien välistä kohtuullisen leveä. Otsa on edestä ja
sivulta katsoen vain hieman kaareutuva, otsauurretta ei ole tai se on vain heikosti
havaittavissa. Kallo-osa on n. 50% pään koko pituudesta. Kallo-osan leveyden
pitää likimain vastata sen pituutta. Kallo kaventuu (ylhäältä katsottuna) korvista
kirsua kohti tasaisesti. Se liittyy loivasti viiston, mutta ei jyrkän otsapenkereen
kautta kiilamaiseen kuono-osaan. Ylä- ja alaleuka ovat voimakkaasti kehittyneet.
Kuononselkä suora, koveruus tai kuperuus ei ole toivottavaa. Huulet ovat tiiviit,
hyvin sulkeutuvat ja väriltään tummat.
Kirsu: Ehdottomasti musta.
Leuat/Hampaat/purenta: Hampaisto on voimakas, terve ja täydellinen (42 hammasta). Saksanpaimenkoiralla on leikkaava purenta, ts. etuhampaat koskettavat toisiaan
leikkaavasti, jolloin yläleuan etuhampaat kohtaavat tiiviisti alaleuan etuhampaat.
Ala-, ylä- ja tasapurenta ovat virheitä samoin kuin suuret hampaiden välit. Virheeksi luetaan myös se, että etuhampaat ovat suorassa linjassa. Leukaluiden tulee
olla voimakkaasti kehittyneet, jotta hampaat voivat kiinnittyä syvälle ja tukevasti.
Silmät: Keskikokoiset, mantelinmuotoiset, hieman vinoasentoiset, eivät ulkonevat.
Silmien värin tulee olla mahdollisimman tumma. Vaaleat, pistäväkatseiset silmät
eivät ole toivottavat, koska ne häiritsevät koiran ilmettä.
Korvat: Saksanpaimenkoiran korvat ovat pystyt, keskikokoiset, yhdensuuntaiset
(eivät sisäänpäin taipuneet) ja teräväkärkiset. Ulkokorva on eteenpäin suuntautunut. Kärjestään taittuneet tai luppakorvat ovat virheellisiä. Liikkeessä tai levossa
taaksepäin päänmyötäisesti taipuneet korvat eivät ole virhe.
KAULA: Kaulan tulee olla voimakas ja lihaksikas ilman löysää kaulanahkaa.
Kaula on vaakatasoon nähden noin 45°:n kulmassa.
RUNKO: Kaulan tyvestä alkava ylälinja kulkee korkean ja pitkän sään ja suoran
selän kautta hieman laskevaan lantioon asti katkeamatta. Selkä on kohtalaisen
pitkä, kiinteä, voimakas ja lihaksikas. Lanne on leveä, lyhyt, voimakas ja lihaksikas. Lantion tulee olla pitkä ja hieman laskeva (n. 23°) ja se liittyy ylälinjan katkeamattomana jatkeena hännäntyveen.
Rintakehä: Kohtuullisen leveä, alarinta on mahdollisimman pitkä ja selvästi havaittava. Rinnansyvyyden tulee olla noin 45-48% säkäkorkeudesta.
Kylkiluiden tulee olla kohtuullisen kaareutuneet. Tynnyrimäinen ja litteä rintakehä
ovat yhtä virheelliset.
HÄNTÄ: Ulottuu vähintään kintereeseen, mutta ei kuitenkaan yli välijalan puolivälin. Häntä on alapuolelta hieman pitempikarvainen kuin yläpuolelta ja loivalla
kaarella. Koiran innostuessa ja liikkuessa häntä kohoaa ylittämättä kuitenkaan
vaakatasoa. Hännän kirurginen korjaaminen on kielletty.
RAAJAT
ETURAAJAT: Kaikilta suunnilta katsottuina suorat ja edestä katsottuina ehdottoman yhdensuuntaiset.
Lavat ja olkavarret: Yhtä pitkät ja keskivahva lihaksisto kiinnittää ne runkoon.
Lavan ja olkavarren välinen ihanteellinen kulmaus on 90°, käytännössä hyväksytään 110°:seen saakka.
Kyynärpäät: Eivät saa olla seistessä eivätkä liikkuessa ulkonevat, eivät myöskään
sisäänpäin kääntyneet.
Kyynärvarret: Kuivat ja lihaksikkaat; kaikilta suunnilta katsottuina suorat ja koiran
seistessä keskenään täysin yhdensuuntaiset.
Välikämmenet: Pituudeltaan noin 1/3 kyynärvarresta ja tähän nähden n. 20-22°:n
kulmassa. Liian painunut välikämmen (yli 22°) kuin myös liian pysty välikämmen
(alle 20°) heikentävät koiran käyttökelpoisuutta, erityisesti kestävyyttä.
Etukäpälät: Pyöreähköt, tiiviit ja kaareutuneet. Päkiät ovat kovat, mutta eivät halkeilleet. Kynnet ovat vahvat ja tummat.
TAKARAAJAT: Takaraajojen asento on hieman taaksevetäytynyt ja ne ovat takaa
katsottuina keskenään yhdensuuntaiset. Reisi ja sääri ovat lähes yhtä pitkät ja muodostavat noin 120°:n kulman. Reisi on voimakas ja vahvalihaksinen.
Kintereet: Voimakkaasti kehittyneet ja tiiviit. Välijalka on pystysuora.
Takakäpälät: Tiiviit, hieman kaareutuneet. Päkiät kovat ja tummat. Kynnet voimakkaat, kaarevat ja myös tummat.
LIIKKEET: Saksanpaimenkoira on ravaaja. Raajojen tulee olla niin pitkät ja siten
kulmautuneet, että koira ilman mainittavaa selkälinjan muutosta voi työntää takaraajansa rungon alle ja yltää eturaajallaan saman verran eteenpäin. Vähäinenkin
takaraajojen ylikulmautuminen vähentää koiran kiinteyttä, kestävyyttä ja siten
käyttökelpoisuutta. Kun mittasuhteet ja kulmaukset ovat oikeat saavutetaan matala,
maatavoittava liikunta, joka antaa vaikutelman vaivattomasta etenemisestä. Tasaisessa ja rauhallisessa ravissa pään painuessa ja hännän hieman kohotessa muodostuu korvan kärjestä niskan ja selän kautta hännänpäähän pehmeästi kaartuva, rikkoutumaton selkälinja.
NAHKA: Pinnanmyötäinen (irtonaisesti) muodostamatta kuitenkaan poimuja.
KARVAPEITE
Karvanlaatu
Saksanpaimenkoiralla on kaksi karvanlaatumuunnosta: normaalikarvainen ja pitkäkarvainen, joissa molemmissa on pohjavilla.
Normaalikarvainen:
Peitinkarvan tulee olla mahdollisimman tiheä, suora ja karhea ja tiiviisti pinnanmyötäinen. Päässä, myös korvien sisäpuolella, raajojen etusivuilla, käpälissä ja
varpaissa karva on lyhyttä. Kaulassa karva on pitempää ja tuuheampaa. Raajojen
takaosissa karva on pitempää ranteeseen ja kintereeseen saakka muodostaen reisien
takaosaan kohtuulliset housut.
Pitkäkarvainen:
Peitinkarvan tulee olla pitkää, pehmeää, eikä tiiviisti pinnanmyötäistä. Korvissa ja
raajoissa on hapsut, tuuheat housut ja häntä. Hännän alapuolella on hapsutusta.
Päässä, myös korvien sisäpuolella, raajojen etusivuilla, käpälissä ja varpaissa karva
on lyhyttä, jonkin verran pitempää ja runsaampaa kaulassa muodostaen lähes kauluksen. Raajojen takaosissa karva on pitempää ranteeseen ja kintereeseen saakka
muodostaen reisien takaosaan selvät housut.
VÄRI: Musta punaruskein tai ruskein merkein tai merkein, joiden väri voi vaihdella keltaisesta vaaleanharmaaseen. Yksivärinen musta; harmaa tummemmin sävytyksin, musta mantteli ja maski. Vähäiset, pienet valkoiset merkit rinnassa tai erittäin vaaleat raajojen sisäsivut sallitaan, mutta ne eivät ole toivottavia. Kirsun tulee
olla kaikissa värisävyissä musta. Heikkopigmenttisiksi luokitellaan koirat, joilla on
puutteellinen maski, kellertävät tai pistävän vaaleat silmät, vaaleat tai lähes valkoi
set merkit rinnassa tai raajojen sisäsivuilla, samoin kuin ne, joilla on vaaleat kynnet
ja punainen hännänpää. Pohjavilla on vaaleanharmaan sävyinen. Valkoinen väri ei
ole hyväksyttävä.
KOKO JA PAINO
Urokset: säkäkorkeus 60 – 65 cm, paino 30 – 40 kg. Nartut: säkäkorkeus 55 – 60
cm, paino 22 – 32 kg.
VIRHEET: Kaikki poikkeamat rotumääritelmästä luetaan virheiksi suhteutettuna
virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin.
VAKAVAT VIRHEET: Kaikki käyttötarkoitukseen soveltuvuutta heikentävät
poikkeamat edellä mainituista rotupiirteistä.
 Korvat: Liian alas sivuille kiinnittyneet, kärjistään taittuneet, haja-asentoiset tai
pehmeät korvat.
 Huomattavat pigmenttipuutokset.
 Pehmeä tai löysä yleisvaikutelma.
 Hampaat: Kaikki poikkeamat leikkaavasta purennasta ja hammaspuutokset,
paitsi ne, jotka on mainittu hylkäävissä virheissä.
HYLKÄÄVÄT VIRHEET:
 Arkuus, vihaisuus ja pureminen.
 Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen.
 Vakava lonkkavika.
 Vakavat korva- ja häntävirheet.
 Epämuodostumat.
 Hammaspuutokset:
yhden P3:n ja jonkin muun hampaan puutos
yhden kulmahampaan puutos
yhden P4:n puutos tai
yhden M1:n tai M2:n tai yhteensä kolmen tai useamman hampaan puutos.
 Purentavirheet:
2 mm:n tai sitäkin suurempi yläpurenta, alapurenta
tasapurenta koko etuhampaiden alueella.
 Sallitun säkäkorkeuden ylittäminen tai alittaminen yli 1 cm:llä.
 Albinismi.
 Valkoinen väri (vaikka koiralla olisi tummat silmät ja kynnet).
 Pitkä suora karvapeite ilman pohjavillaa.
 Pitkäkarvaisuus (pitkä, pehmeä peitinkarva ilman pohjavillaa, jakaus keskellä
selkää, hapsut korvissa, raajoissa ja hännässä).
HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.
Jalostukseen tulee käyttää vain toiminnallisesti ja kliinisesti terveitä, rakenteeltaan
rodunomaisia koiria.